Te suomalaiset ette millään opi, ettei uutta työtä ole tarkoituskaan tehdä kunnolla. Näännytätte itsenne ihan turhan takia. Uusi työ on pelkkä työn kehystämisen akti, jos hienosti sanotaan. Tärkeää ei ole itse työ vaan miten se esitetään – miten työ suunnitellaan, miten sitä kehitetään ja miten se kommunikoidaan. Se on taidetta – ja taide on kivaa. Se kuuluu kaikille. Kovin markkina-arvo on spektaakkelilla, joka on pelkkä mielikuva – eikä mitään muuta. Se on tämän seuraavan esityksen clue. Siinä paljastetaan spektaakkelin uudet (lumoavat) keinot ja sen eteen tehty nk. uusi työ.

http://www.todellisuus.fi/projektit/lumo.htm

Lumo I esitettiin Kööpenhaminassa huhtikuussa Story of Work - festivaalilla (lue lisää www.atworknetwork.org) nimellä Lure - Exhibition of Infinite Possibilities. Katsojien kommentteja:

"Se oli kuin klassista musiikkia!"

"Senkin pohjoismaalaiset elitistipaskat! Tämä ei kerro mitään työväenluokasta eikä tämä puhu työväenluokalle!"

Mitäpä sitä työväenluokalle puhumaankaan. Työväenluokka on kuollut. Sitä joko kuuluu keskiluokkaan tai kuolee. Näin se on.

Lumoista: Työryhmä on nyt kääntänyt esityksen suomeksi, eikä siinä vielä kaikki, ei, esitysestä tehdään kaksi eri versiota. Ekan ohjaa miss Porkola ja toisen Saarakkala. Molemmat esitykset tapahtuvat taidenäyttelyn viitekehyksessä mutta ensimmäinen käsittelee uutta työtä (siis minun työtäni) ja toinen uuden työn tekijää (siis minua ja muita pandoja).

Esityspaikasta: molemmat Lumoukset tapahuvat Kulttuuritehdas Korjaamon maisemakonttorissa, jonne on TTK:lle raivattu melkein 150 neliötä. JOS KOM-TEATTERI VEI TAITEEN TYÖPAIKOILLE 1870-LUVULLA NIIN SAMA TODELLISUUDEN TUTKIMUSKESKUS TEKEE SAMAN TEMPUN 2000-LUVULLA! "Työpaikka" on vain muuttanut muotoaan aika tavalla sitten noiden päivien; mm. Kulttuuritehdas Korjaamolla "tuotetaan sisältöä" siinä missä ennen samassa hallissa huollettiin kovaa rautaa eli raitiovaunuja. Ennen juotiin kitkerää saludoa, nyt tuoreen kahvin jauhaa ja suodattaa mukiin 20 sekunnissa se ihana kone! Ennen hallissa ahersi likaiset ja rumat miehet - nyt tyylikkäät ja ihanat naiset ja heidän aivonsa - lumon porukka sopii sinne sekaan oikein hyvin. Pakko kyllä sanoa, että sisällön tuottaminen on aivan out. Mitä sisällöllä muka tekee? Ei sitä voi myydä. Nykyisin jokainen tuottaa itse omat sisältönsä - mutta ostaa siihen sopivan ympäristön, puitteen, käyttöliittymän, toimintakehyksen - niillä sitä vasta kauppaa tehdään. Minä esimerkiksi olen sellainen käyttöliittymä, sisältö on mitä sattuu mutta minä olen hyvä puite - vaikka pikapanolle tai mille vaan. Todellisuuden tutkijoiden ongelma on siinä, että ne on liian tosissaan sisältöjensä kanssa - paljon helpommallakin pääsisi ja jäisi enemmän aikaa sille, mikä on kaikkein tärkeintä.