http://www.todellisuus.fi/projektit/lumo2.htm

Käykää tsekkaamassa kuvat! Harjoituksissa on pyöritty alasti ja näytelty paikkoja edestä ja takaa, kameran edessä. Entäs sitten kameran takana? En kerro, vielä. Tässä esityksessä uustyöläinen näytetään kaikkine henkilökohtaisine karvoineen ja syvältä - tai katsotaan nyt miten syvälle nämä homppelit uskaltautuvat.

Enrique Callafat: Kreikan lahja maailmalle. Hän on hauska ja energinen ja lihava ja puhuu kenet tahansa pyörryksiin. On se kumma ettei häntä ole pyydetty mihinkään pääosaan Kansallisteatteriin - vaikka Enrique on asunut Suomessa jo neljä vuotta. Ehkä se on se paino-ongelma... Onneksi Brasiliassa rasvaimu on halpa operaatio. Olen jo keskustellut tästä Enriquen eli Erkin kanssa. Ja Kansallisteatteri on anyway kansallinen ja vanhanaikainen; kaikki se selkeä työnjako, liittojen määrittelemät taksat, selkeät työajat, määrämittaiset kahvitauot ja kesälomat. Kyllä siinä on Maria-Liisalla kestämistä. Ei Erkin sinne kannata mennä vaan pysyä uuden työn kiimassa. Ulkomaalaisille se on hyvin erilaista kuin teille suomalaisille, jotka voitte toteuttaa itseänne. Ulkomaalaisen uustyö on sitä, että uhraa itsenä toteuttamishaaveet sen edestä, että saa olla osa tätä Euroopan linnoitettua ihmemaata - siitä pitää maksaa. Enrique maksaa siitä kaitsemalla ulkomaan elävien pentuja. Sen lisäksi  hän tekee kahta muuta työtä; tekee keikkaa kreikankielisenä Helsinki-oppaana ja viskoo laukkuja lentokentällä aamuviideltä. Hän uhraa kaiken - arvatkaa miksi? Rakkaudesta.